Suuret kaupungit ovat luopumassa fossiilisista polttoaineista ja siirtymässä uusiutuvaan energiaan. Sitä vauhdittavat ilmastopolitiikka ja ensi vuonna mahdollisesti moninkertaistuva kivihiilen ja maakaasun verotus.
Yksin Helsingissä on kyse kolmen miljardin euron investointiohjlemasta. Muutkin suuret kaupungit investoivat satoja miljoonia euroja.
Pisimmän loikan uusiutuvaan energiaan ottaa Turku. Se aikoo tuottaa sillä puolet sähköstään ja lämmöstään jo vuonna 2020. Vantaalla uusiutuvan energian osuus nousee nollasta 30 prosenttiin jo vuonna 2014, kun uusi jätteenpolttolaitos valmistuu.
Lahdessa uusiutuvan energian osuus on 46 prosenttia. Kesällä Lahdessa alkaa Kymijärven voimalan rakentaminen, jossa polttoaineena käytetään jätepohjaista kierrätysmateriaalia. Voimala pudottaa kivihiilen käyttöä jopa 40 prosenttia.
Helsingin Energian tavoite vuodeksi 2020 on 21 prosenttia, Tampere suunnittelee nostoa 8,5 prosentista 30 prosenttin vuonna 2020.
Helsingin Energia ja Vantaan Energia aikovat harjoittaa yhteistyötä. Kaukolämpöverkot voitiaisiin jollain aikavälillä yhdistää. Kaukolämpö joutuu jatkossa kovaan kilpailuun ilma- meri- ja maalämpöpumppujen kanssa. Kaukolämmön kulutus voi jatkossa pudota 15-50 prosenttia aikavälillä 2030-2050, kun energiamääräykset tiukkenevat.
Espoo jatkaa toistaiseksi fossiilisilla polttoaineilla, vaikka sekin on sitoutunut pääkaupunkiseudun yhteisessä ilmastostrategiassa 39 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä.
Fortum on tarjonnut pääkaupunkiseudulle ydinkaukolämpöä, jos Loviisaan rakennetaan kolmas voimalaitosyksikkö. Helsinki ja Vantaa eivät näytä asiasta innostuvan.
(Kauppalehti 1.2.10)